Tiivistelmä
Tällä sivulla annetut harjoitusohjeet antavat vinkkejä harjoitteluun, mutta mitään sivulla olevaa ei tule pitää lopullisena totuutena Ainoasta Oikeasta Pelitavasta. Jokainen pelaaja kehittää ajan myötä juuri itselleen soveltuvan pelityylin.
Mailaotteet
Yleensä mailasta pidetään kiinni rystyotteella. Mailanlapa on useimmiten hyvä pitää selvästi etukenossa, jolloin vaara pallon kimpoamisesta ei-toivottuun suuntaan pienenee. Mailasta voidaan pitää kiinni eri kohdista kahvaa; useimmat pelaajat pitävät mailaa siten, että peukalo on kiinni lavassa tai osittain lavan takana. Kun pallo osuu mailaan, ranne on jäykkä ja ote tiukka. Tällöin pallo ei pääse kimpoamaan mailasta hallitsemattomasti. Otteen sijaintiin vaikuttaa se, kuinka tiukkana pelaaja pystyy otteellaan mailaa pitämään. Myös lyöntivaiheessa mailan lapa on hyvät pitää reilussa etukenossa, jotta vältetään pallon nouseminen keskiseinään. Tässä vaiheessa ranne ja mailaote ovat rentoja.
Kämmenotetta käytetään yleensä ainoastaan tietyissä lyönneissä, tarkemmin sanottuna kämmenlyönneissä. Niissä ote kahvasta siirtyy hieman vastapäivään ja peukalo pois tieltä, jottei se estä mailanlavan pitämistä etukenossa tai osu palloon ja siten pehmennä lyöntiä turhaan.
Puolustuksessa mailan valmiusasento on mahdollisimman lähellä maalialuetta, mutta ei maalialueen päällä, josta voi seurata laiton puolustus ja virhepiste. Mailan lapa yritetään pitää poikittain pallon lopulliseen tulosuuntaan, jolloin pienelläkin liikkeellä saadaan peitettyä lähes koko maali.
Vartalo on lähellä pöytää, jalat maaliaukon molemmilla puolilla. Näin päästään parhaaseen mahdolliseen ulottuvuuteen. Lisäksi polvet joustavat, jotta ylävartaloon ei tule peliä haittaavia jännityksiä. Koska pelialue rajautuu pystysuoraan takaseinästä ja pallon osuminen pelaajan vartaloon pelialueella on pelivirhe, puolustusasennon kannattaa olla melko ryhdikäs.
Hyökkäys
Pidä pallo itselläsi! Hyökkääjällä on etulyöntiasema puolustavaan pelastajaan nähden.
Mitä paremmin pelaaja pystyy pitkiin lyöntisarjoihin, sitä vaikeampi tilanne on vastustajalle. Peli kannattaa kuitenkin rauhoittaa ja pallo pysäyttää, jos hyvän lyönnin suorittaminen ei onnistuisi. Jokaisella lyönnillä pitää olla tarkoitus ja tarkkuutta. Helpoin tapa ehtiä jatkamaan omia lyöntejään on lyödä pallo siten että se osuu kerran laitaan, jolloin palaava pallo on hidastunut itselle sopivaksi, mutta vastapelaaja ei kuitenkaan ehdi katkaisemaan palloa.
Lyönnin on syytä olla nopea ja terävä. Lyönti on hyvä lyödä niin, että pallo on kiinni lavassa, näin palloa on helppo hallita ja pelaaja tietää tarkalleen pallon sijainnin. Lyönnin saatto ei saa olla liian pitkä, koska paluun valmiusasentoon täytyy olla nopea.
Lyöntiin kannattaa ottaa mukaan kyynärvarren kierto. Kiertoa voi lisätä, jos ottaa hitaan pallon vastaan niin, että lapa on ”väärin” takakenossa.
Lyönti voi suuntautua suoraan maalia kohden, se voidaan tähdätä maaliin yhden, kahden tai kolmen seinän kautta tai rännipallona. Suoran pallon pitää olla kova, jotta se pomppaisi mailasta tai takaseinästä ja menisi maaliin. Tällöin paluupallon kanssa on oltava varovainen – oma maali syntyy helposti huolimattomasta suorasta lyönnistä. Yhden sivuseinän lyönti on hyvä peruslyönti, koska sillä on suuret mahdollisuudet päätyä maaliin tai, jos niin ei käy, se palautuu sopivasti hidastuneena takaisin. Kahden ja kolmen seinän lyönnit ovat puolustajan kannalta vaikeita, varsinkin kokemattomat pelaajat päästävät ne helposti maaliin. Toisaalta vastustaja saa pallon tällaisen lyönnin helposti haltuunsa. Rännipallo pitää lyödä joko tarpeeksi hiljaisena tai kierteisenä, muuten pallo ei päädy maaliin vaan kiertää sen yli. Hyvä hetki lyödä rännilyönti on esimerkiksi lyöntisarjan loppu.
Puolustus
Puolustuksen tärkein sääntö on ÄLÄ HÄTÄILE. Varmin tapa möhliä oma peli on säntäillä jokaisen pallon perään. Pienillä liikkeillä, kulmia peittäen ja omaa vuoroa odottaen puolustus toimii varmimmin.
Aina nopeita rännipalloja ei kannata katkaista, koska nopea pallo yleensä kiertää maalin ja palaa vastustajalle. Yritykseen katkaista nopeat rännipallot voi liittyä enemmän riskejä kuin hyötyjä. Toisaalta ala- tai ulkokierteinen rännipallo voi pudota nopeanakin maaliin. Oikeaa puolustusta on siten harkittava suhteessa vastustajan pelityyliin ja -taitoihin.
Puolustajan kannattaa pitää maila paikallaan ja hieman ilmassa pallon osumishetkellä. Tämä tekniikka sekä auttaa pallon kuoletuksessa että vähentää todennäköisyyttä sille, että pallo kimpoaa ulos pelipöydältä ja aiheuttaa puolustajalle virhepisteen.
Aloittelijan on järkevää puolustaa hyvin rauhallisesti. Pelaajan taitojen kasvaessa myös puolustus muuttuu aktiivisemmaksi.
Erilaisia harjoituksia
Lyöntivoimaharjoitus
Voimatason kasvattamiseksi ja säilyttämiseksi voimankäyttöä kannattaa harjoitella yleisen voimaharjoittelun lisäksi myös lajityypillisesti. Harjoituksena voidaan tehdä esimerkiksi 20 perättäistä lyöntiä maksimivoimakkuudella pehmustettuun takaseinään. Myös voimaan keskittyvässä harjoituksessa kannattaa pyrkiä teknisesti hyviin suorituksiin, muuten huolimaton räiskintä voi iskostua lihasmuistiin.
Moduuliharjoitus
Moduuliharjoituksessa lyönnit tehdään ennalta sovitun kaavan mukaan. Tavoitteena on oppia hallitsemaan palloa. Moduuliharjoituksen nopeutta kasvatetaan taitotason kasvaessa.
Esimerkki moduuliharjoituksesta on ”salmiakki”: palloa lyödään yhden laidan kautta toiselle pelaajalle mailaan, joka palauttaa pallon vastapuolisen laidan kautta, niin että pallon rata muodostaa salmiakkikuvion.
Syöttöharjoitus
Ainoastaan syötössä pelaajalla on täydellinen kontrolli palloon ja aikaa lyönnin suorittamiseen. Hyvällä syötöllä pallon voi saada maaliin jo ennen kuin vastustaja pääsee edes koskemaan siihen. Syöttöharjoitus on siksi keskeinen osa harjoittelua.
Kanadalainen peli
Kanadalainen peli on harjoitus, joka kehittää henkistä vahvuutta, koska jokainen piste on ns. eräpallo. Harjoitukseen tarvitaan 4-6 pelaajaa. Harjoituksen aikana pelataan normaalia peliä, mutta kuitenkin siten, että jokaisen pallon jälkeen hävinnyt pelaaja poistuu pelipöydästä, ja jonon seuraava tulee hänen tilalleen. Uusi pelaaja aloittaa syötöllä.
Rännipallo ja palautus
Rännipalloharjoitus kehittää lyöntitekniikkaa ja hyväksi havaittuja lyöntejä. Harjoituksessa tehdään vain kahta lyöntiä, rännipalloa ja sen palautusta. Rännilyönti lyödään sellaisella nopeudella, jolla se putoaisi maaliin. Tästä lyönnistä vastapelaaja lyö kuitenkin vastapallon yhden laidan kautta (”ns. yksiseinäinen lyönti”) maaliin. Vastapallo lyödään nimenomaan yhden laidan kautta, koska sillä puolella rännin lyöneen pelaajan puolustus on heikoimmillaan.
Pakotettu peli
Valmentaja antaa tai arvotaan satunnaisesti joku tietty osa-alue mihin erässä keskitytään erityisesti. Nämä voivat olla esimerkiksi kaksi seinää, lyöntinopeuden vaihtelu, lyönnit hanskan taakse tai virheetön peli. On tärkeää osata pelata monipuolisesti, jotta pystyy käyttämään jokaisen vastustajan heikkouksia hyväkseen.
Aurinko
Tämä on pallon hallintaharjoitus. Palloa liikutetaan hallitusti edestakaisin maalista katsottuna. Harjoituksessa käydään läpi kaikki suunnat säteittäin, ikään kuin piirtäen auringon säteet maalialueen ympärille.